Sosialidemokraatit ovat esittäneet työllistämismallia, jossa työtön voisi määräajaksi tarjota työnantajalle työllistymisseteliä kattamaan osan palkasta. Seteli kattaisi työmakkinatuen verran (keskimäärin 705 €/kk)  palkasta. Mallia kutsutaan puolueen puheenjohtajan mukaan Rinteen malliksi. Esitetyssä mallissa työtön voisi tarjota työllistymisseteliä työnantajalle.

Kyse olisi passiivisen työttömyysturvan käytöstä aktiivisena palkkatukena. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan malli antaisi työtä noin 15 000 hengelle ja toisi julkiseen talouteen 140–250 miljoonaa euroa hyvää.

Työllistymisseteliä voisi tarjota kaikille työnantajille sillä edellytyksellä, että yritys ei ole irtisanonut tai lomauttanut omia työntekijöitään ja maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Maksimissaan seteliä voisi käyttää 300 päivää. Mallissa ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei olisi tarpeen heikentää.

Sinänsä ihan mielenkiintoinen malli, mutta ei suinkaan ongelmaton. Mikäpä olisi? Yksi työmarkkinoiden keskeinen ongelma on kohtaanto-ongelma eli työ ja työntekijä eivät kohtaa. Malli ei sellaisenaan millään tavoin auta tässä ongelmassa. Kehittämistä on sekä työhallinnon toimintatavoissa että rekrytoinnissa yleensäkin. Työhallinnon osalta se merkitsisi ainakin melkoisia purkutalkoita byrokratian suhteen ja jokseenkin täydellistä asennemuutosta suhtautumisessa työttömiin.

Toinen ongelma-alue ovat palkat ja näin luotujen työsuhteiden laatu ja pituus. Kun puhumme työehtosopimusten mukaisista palkoista, se kuulostaa hyvältä, mutta ei välttämättä ole sitä. Rinne esittää sääntöjä muutettavaksi siten, että ” ihmisten olisi aidosti otettava työpaikkoja vastaan”, mutta ei sano mitään siitä, millaisia työpaikkoja olisi otettava vastaan. Vaarana on, että työnvastaanottovelvollisuus johtaa siihen, että tarjotut työt ovat lähinnä ns. aputöitä, joista maksetaan alan alinta palkkaa, eivätkä millään tavalla vastaa tekijän ammatti- ja koulutustasoa. Se kuitenkin kattaa vaatimuksen te-sopimuksen mukaisesta palkasta. Alansa ylimpään palkkaluokkaan kuuluva ei kuitenkaan taida erityisesti ilahtua tuon laatuisesta te-sopimuksen mukaisesta palkasta. Saattaisi pikemminkin kokea asian rangaistuksena työttömyydestä.

Myös työsuhteiden jatkuvuudesta saattaa tulla ongelma. Löytyykö sellaisia työpaikkoja, joissa työsopimus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun työllistymisseteliä ei enää saa^­? Tiedämme pitkäaikaisesta kokemuksesta, että tukityöllistämismallit ovat harvoin johtaneet pysyviin työsuhteisiin. Tässä tapauksessa malli antaisi vaikkapa aloittelevalle yritykselle hyvän pohjan ensimmäisten työntekijöiden palkkaukseen, mutta käykö niin.

Vallitsevan käytännön mukaan noin ongelmallinen malli kuuluisi automaattisesti hylätä. Tehdäänpä nyt kuitenkin poikkeus ja haetaan ratkaisuja esitettyihin ongelmiin. Otetaan Rinteen malli keskustelunavauksena, joka ei ole tarkoitettukaan sellaisenaan toteutettavaksi, vaan sen avulla haetaan ratkaisuja vaikeaan työllisyystilanteeseen. Ja sitten ideoimaan lisää.