Budjettineuvottelujen alla kokoomuksen Verkkouutiset kertoi ”työttömyysturvaleikkuriksi” kutsutusta suunnitelmasta, jonka mukaan työttömällä olisi joka kolmas kuukausi haastattelu työvoimahallinnon edustajan kanssa. Työttömän aktiivisuuden kolmen kuukauden tarkastelu voisi johtaa työttömyysturvan asteittaisiin leikkauksiin, kerralla kolmen prosentin alennuksina.

Verkkouutisten tietojen mukaan työttömyysturvan leikkuri toteutettaisiin esillä olleessa mallissa siten, että työttömyysturvaa alennetaan kolmella prosentilla, mikäli työtön ei ole tehnyt viimeisen kolmen kuukauden aikana töitä vähintään viiden päivän ajan. Mikäli työtön on ollut aktiivinen, työttömyysturvan taso säilyy ennallaan. Työvoimahallinto keskustelisi työttömän kanssa aiheesta kolmen kuukauden välein.

Leikkuri on sekä lehdissä että somessa tuomittu sankoin joukoin.  Erityisen mielenkiintoiseksi asian tekee se, että valtioneuvosto on julkaissut työllisyyttä lisäävistä toimista parikin julkaisua; Työllisyyspaketti-työryhmän esitykset ja Hallituksen päätös työllisyyttä lisäävistä toimista. Kummassakaan ei mainita em. leikkuria, joten ainakaan hallituksen esityksestä ei ole kyse.

Työllisyyspaketti-työryhmän esitykset ovat näistä laajempi, kaikkiaan 41 sivua asiaa. Esityksen mukaan työttömien henkilökohtaista asiakaspalvelua TE-toimistoissa lisätään heti työttömyysjakson alussa. Tehostettuja palveluita tarjotaan työnhakijan profiloinnin perusteella viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

Näinhän asian pitää ollakin, koska siinä vaiheessa työllistyminen on helpointa ja toimenpiteet tehoavat parhaiten. Kokemuksesta kuitenkin tiedämme, että ei ole kovin todennäköistä, että aikaraja pitäisi ja profiloinnista puolestaan seuraa, että tehostettuja palveluita ei ole tarkoituskaan tarjota kaikille vielä siinä vaiheessa. Todennäköisesti TE-toimistot ryhtyvät kehittämään omaa tulkintaa aikarajan laskemisesta, jolloin kolmesta kuukaudesta tullee aivan jotain muuta. Näinhän kävi nuorisotakuunkin kanssa. Mikäli työttömyys jatkuu yli kolme kuukautta, tehostettuja palveluita tarjotaan kaikille työttömille ennen kuin työttömyys on kestänyt kuusi kuukautta.

Kuulostaa hyvältä, mutta miten on todellisuus? Sitä voimme arvioida voimassa olevan lainsäädännön kautta. Nykytilanteessa työttömälle on laadittava työllistymissuunnitelma, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma laaditaan viimeistään siinä vaiheessa, kun työ- ja elinkeinotoimisto haastattelee työnhakijaa ensimmäisen kerran. Siinä työnhakija ja TE-palvelujen asiantuntija laativat yhdessä työllistymissuunnitelman, joka perustuu työttömän omiin työ- tai koulutustavoitteisiisi ja arvioituun palvelutarpeeseen.

Työllistymissuunnitelmaan kirjataan yhteisesti sovitut palvelut ja toimenpiteet, jotka työtön hyväksyy allekirjoituksellaan. Tämän jälkeen työllistymissuunnitelma on sitova ja sitä on noudatettava. Työttömän on myös määräajassa ilmoitettava, miten on noudattanut suunnitelmaa.

Työllistymissuunnitelman sisällöstä ja tavoitteista määrätään laissa. Suunnitelman laatimisesta kieltäy­tymisestä sekä laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä ja suunnitelman noudattamatta jättämisestä voi seurauksena olla korvaukseton määräaika tai työttömyysetuuden menettäminen toistaiseksi. Tästä puolesta säädetään työttömyysturvalaissa.

Sanktiona TE-toimisto voi asettaa eripituisia karensseja. Jos henkilö kieltäytyy työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta, on karenssin pituus vähintään 30 päivää. Karenssi päättyy sinä päivänä, jona suunnitelma on laadittu tai tarkistettu.

Työ- ja elinkeinotoimisto voi antaa vähintään 15 päivän pituisen karenssin, jos henkilö jättää saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen tai TE-toimisto ei tavoita henkilöä suunnitelman laatimista tai tarkistamista varten. Karenssi on aina vähintään 15 päivän pituinen, ja se päättyy sinä päivänä, kun henkilölle on laadittu suunnitelma tai sitä on tarkistettu.  Vallitseva lainsäädäntö sisältää siis varsin kovia sanktioita, mutta niistä ei näytä kukaan olevan kiinnostunut.

Herää kysymys, miksi julkisuuteen syötettiin tietoa suunnitellusta työttömyysturvaleikkurista hallituksen suunnitelmana, kun hallitus ei kuitenkaan ole sellaista esitystä tehnyt. Oliko tarkoituksena vain heittää julkisuuteen mehevä luu, jonka kimpussa eri tahot voivat rähistä ja hiljaisuudessa suunnitellaan jotakin aivan muuta? Tarjotaanko tätä mallia työmarkkinajärjestöjen neuvotteluun? Sinänsähän kyseessä on ns. Tanskan malli, joka ei sielläkään toteutunut em. tavalla.

On muistettava, että Tanskan mallin hyödyntäminen ei onnistu ottamalla siitä vain pala. Sellainen johtaisi vain työttömien nöyryyttämiseen. Tanskan malli on kokonaisuus, jossa kaikki palaset tukevat toisiaan. Työttömyyden hoidossa malli romuttaisi suomalaisen työmarkkinajärjestelmä rakenteet täysin. Pitäisi neuvotella uusiksi työttömyysturvajärjestelmä, irtisanomisjärjestelmät jne.

Sinänsähän Tanskan aktiivinen työllistäminen on tehokasta, mutta tuloksia ei saada ilmaiseksi. Tanska käyttää varoja työllistämiseen kolme kertaa Suomea enemmän, ja tämän lisäksi myös työttömyysturvan rahoitus on kolme kertaa Suomea suurempi. Kun meillä haetaan ns. säästöjä nykyiseenkin tilanteeseen, on selvää, että Tanskan mallin toteuttaminen ei ole mahdollista.