Tässä osassa tarkastelen Forssan ohjelman vaatimusten viimeistä kohtaa eli maatalousohjelmaa. Se onkin aivan oma lukunsa vaatimusten joukossa. Suomen työväenliikkeelle maatalouden suuntaa koskeva ongelma oli erityisen tärkeä, koska Suomi oli 1900-luvun alussa vielä vahvasti maatalousvaltainen maa. Nykynäkökulmasta Forssan kokouksen maatalousohjelma on puhtaasti menneen talven lumia.
Forssan puoluekokoukseen puoluehallinto laati pääasiassa Norjan työväenpuolueen ohjelman pohjalta viisi kohtaa käsittävän ehdotuksen, jonka keskeisenä tavoitteena oli sosialististen periaatteiden tuominen maatalousohjelmaan. Ehdotuksen keskeisinä ajatuksina oli yhteiskunnan omistuksen lisääminen ja maatalousosuuskuntien muodostamisen vauhdittaminen.
Forssan ohjelmaan tuli siis erillinen maatalousosa, jossa pyrittiin erilaisin keinoin saamaan valtion ja kuntien omistukseen lisää maata ja tiloja. Valtion omistamat maat piti antaa viljeltäväksi tilattomille tai osuuskunnille, mutta ei omistusoikeudella. Lisäksi valtion oli tuettava taloudellisesti pienviljelystä ja osuustoimintaa.
Maatalousohjelmanaan vaatii puolue:
1. Valtion ja kuntain nyt jo omistamia tiloja ja maa-aloja ei saa myydä eikä lahjoittaa.
Ajatuksena oli säilyttää tilat viljelykäytössä ja lisätä yhteiskunnan roolia maanomistuksessa.
2. Valtion ja kuntain omistamat asumattomat maa-alat ovat saatettavat viljeltäviksi, mutta ei omistusoikeudella.
Tässäkin korostuu ajatus yhteiskunnasta maanomistajana. Maa oli saatava viljelyyn ja turvattava viljelijöiden oikeudet. Selkeä sosialistinen elementti oli se, että viljelijä ei omistanut viljelemäänsä maata.
3. Pakollisesti myytäviksi joutuneet maatilat, kosket ja kaivannot ovat arvioitavat ja otettavat arvatusta hinnasta valtion omiksi.
Maatilojen osalta tämä liittyy kahteen edelliseen kohtaan.
4. Kunnille on saatava oikeus pakkolunastuksella haltuunsa hankkia yksityisten tiloja tai osia niistä. Lunastus on luettava sen mukaan, mitä nuo maa-alat tuottavat.
Pakkolunastus on omaisuuden lunastamista yleiseen käyttöön korvausta vastaan. Suomessa sekä valtio että kunnat voivat pakkolunastaa maata kansalaisiltaan, joille tulee kuitenkin maksaa lunastetusta maasta täysi korvaus. Tämä kohta on siten toteutunut. Torpparikysymystä järjestettäessä sisällissodan jälkeen käytettiin myös pakkolunastusta varsin hyvin kokemuksen. Laajemmassa mitassa pakkolunastusta käytettiin seuraavan kerran sijoitettaessa siirtoväkeä sodan jälkeen.
5. Valtion hallussa olevat ja vasta lunastettavat maa-alat ovat annettavat tilattomille tai sellaisille osuuskunnille, joitten jäsenet itse viljelevät maata.
Nämä viisi kohtaa tukevat selkeästi ajatusta sosialistisesta yhteiskunnasta, jossa maa on tehokkaassa käytössä, mutta ei yksityisessä omistuksessa. Omistaja on yhteiskunta.
6. Valtionapua on annettava etupäässä pikkuviljelystä tarkoittaville toimenpiteille. Samoin kaikille osuustoiminnan luontoisille yksityisille maatalouden alalla.
Nykynäkökulmasta katsoen kyseessä on maataloustuki, joka kyllä on toteutunutkin, joskaan ei aivan tässä tarkoitetulla tavalla.
7. Torppareille ja maanvuokraajille on saatava täydellinen käyttöoikeus ja myöskin myyntioikeus vuokraamansa maan viljelystuotteisiin, sekä vuokra-ajan loputtua on heille maksettava täysi korvaus siitä, mitä vuokratun maan on heidän työnsä kautta kohonnut.
Tässä oli kyseessä akuutin tilanteen ratkaisu. Torpparivapautus ratkaisi tämän ongelman. Torpparijärjestelmän aikana ainakaan viimeinen kohta ei toteutunut.
8. Metsästys- ja kalastusoikeus on heti tehtävä omistuksesta riippumattomaksi.
Metsästys ja kalastus ovat Suomessa pääosin luvanvaraisia, mutta omistusoikeudesta ne eivät riipu. Kalastus-/metsästyskortin lisäksi tarvitaan alueen omistajan lupa kalastaa tai metsästää. Metsähallitus myy luvat valtion alueille. Tavoite on siis toteutunut.
9. Erittäinkin valtion ja kuntain toimenpiteitten olisi maanviljelystä ja sen sivuelinkeinoja kaikilla tarkoituksenmukaisilla keinoilla edistettävä, varsinkin siten, että varsinainen rahvas maalla tulisi tuntemaan uusimmat työtavat ja soisi välttämättömät ammattitiedot.
Tavoitteen sinänsä voi katsoa toteutuneen. Missä määrin valtio ja kunnat maanviljelystä ja sen sivuelinkeinoja edistävät on sitten oma lukunsa.
10. Tilatonta väestöä on sivistettävä ja kasvatettava.
Tämä tavoite on toteutunut koulujärjestelmän kehityksen myötä.
11. Palkollissääntö on lakkautettava.
Palkollissääntö oli vanha laki vuodelta 1865. Se säänteli isäntien ja palkollisten suhteita ja kumottiin työsopimuslailla vuonna 1922. Alkuaan lakiin sisältyi palvelupakko, mutta se oli poistunut jo vuonna 1883. Tavoite siis toteutui parissa vuosikymmenessä.
Forssan maatalousohjelma oli tiukasti aikaansa sidottu ja siinä oli selkeä sosialistien näkemys maanomistuksesta. Maatalousohjelman kaikki vaatimukset, sosialistista maanomistusta lukuun ottamatta, ovat tavalla tai toisella toteutuneet. Kokonaan toinen asia on, missä määrin ne ovat toteutuneet juuri sosialidemokraattien toimesta.
Forssan ohjelmassa luetellut 48 tavoitetta on nyt käsitelty. Ne ovat toteutuneet vaihtelevassa määrin. Kokonaisanalyysin ohjelman tavoitteiden toteutumisesta seuraavalla kerralla.
Kommentit